Hertta rouva käänsi kylkeä…
Hertta Rouva lopulta talvipyörillä ja käynnissä.
Hertta rouva pakotettiin tänään kääntämään kylkeä, mutta talviuni jatkuu kuitenkin vielä. Syynä tähän herätykseen oli, että löysin hyvinkäältä tallin parin kilometrin päästä kotoa.
Vanha tallipaikka, sijaitsi Oitissa 29 kilometrin ja reippaan puolentunnin ajomatkan päässä kotoa. Tämä aiheutti sen että tallille ei tullut juuri koskaan lähdettyä, ei siis mitään saatu aikaan. Tälläkin muuttoreissulla suunnattomaksi avuksi oli Pasi Leppäkoskelta, joka tuli jeesaamaan kuljetuksissa. Pienellä pohdinnalla saatiin kaikki roina kuljetuttua tallista A tallin B kohtuullisella ajomäärällä.
Ajoin Xsaralla ensin Oittiin edeltä vaihtamaan Herttaan talvipyörät alle, sillä aikaa Pasi oli tulossa paikalle. Ei mennytkään kuin hetki huomasin, että KariL:ltä (Kari80) ostetuista talvipyöristä oli ilma karannut alareunasta. Pasi ratkaisi asian soittamalla toiselle kaverille joka heitti kompuran autoon ja tuli myös jeesiin. Lopputuloksena HerttaQ, jossa ilmaa renkaissa joka reunalla.
Renkaiden vaihdon ajan annettiin Hertan uneliaalle akun ylimääräistä henkeä Pasin tehokkaalla laturilla, tähän osattiin jopa varautua. Olin jo ennen Pasin tuloa täyttänyt Xsaran takaosan kaikella mahdollisella tarvikkeella, mitä tallista löytyi. Loput kamat laitettiin Pasin pakuun ja pakun perään ProjektiX, peräkärry josta tulee joskus makuuvaunu, jos tulee… Kärryn kyytiin vielä meidän Pinjan skootteri.
Pinjan skootteri, ProjektiX:n kyydissä.
Ongelmia ratkaistaessa ja kuormaa tehtäessä, pääsi Pasin pojille tulemaan hiuko, joten me äijätkin poikettiin Riksun ABC:lle samalla kun lapset söi. Matkalla konkretisoitui tuo Hertan ajovalojen kirkkaus, ajoin edellä Pasin tullessa Peugeotin pakulla perässä. Hertan valot ei riittänyt tappamaan edes omaa varjoaan, kun Pasi köretteli tehokkailla valoilla perässä.
Parkissa aakkosaseman pihassa.
Perillä yllätyin postiivisesti, pieni talli vaikuttaa kuitenkin riittävältä, kun sätkä on sen verran siro kuljin. Yksi autollinen tavaraa on vielä purkamatta ja muutkin tavarat järjestelemättä hyllyyn. Pinjan skootterikin häviää tuosta heti maaliskuun alussa, kun talvirenkaitta saa laillisesti ajaa.
Hertta tottutelmassa uuteen pesään.
Loppukaneetiksi täytyy sanoa sama mitä sanoin Sepolle matkalla puhelimessa, että kylläpäs oli mukava liukua talven keskellä sätkän kyydissä.
