Radioamatööri toimintaa vai politiikkaa…

Lueskelin aamutuimaan kännykästä Facebook päivityksiä ja silmiini sattui Radioamatöörit ryhmässä Esa Harjulan onnittelutoivotus SRAL:n hallitukseen valituille Jussille (OH5C) ja Juhanille (OH2MD). Tämä avaus oli saanut aikaan melkoista keskustelua. Asiasta ei bandeilla voi puhua, koska politiikasta keskustelu on vähintäänkin hyvien tapojen vastaista. Tästä aasin siltana tulikin mieleeni, että onko olemassa Q-lyhennettä, kuten QFB (Ole hyvä ja poistu keskustelemaan politiikasta tai uskonnosta Facebookiin)?

Ennenkuin avaudun enempää, niin olen siis uusi amatööriharrastaja ja myös uusi SRAL:n jäsen, joten katson olevani oikeutettu kertomaan ajatuksiani ääneen. Olen alusta saakka ihmetellyt tätä amatööri puolen seuratoiminnan erilaisuutta verrattuna esimerkiksi minulle tuttuun autourheilu ja 2cv toimintaan nähden.

Täältä newbienä katsottuna tuntuu, että liitto (SRAL) ja paikallisyhdistykset suhaavat omia juttujaan, käyttämättä hyödyksi voimavarojen yhdistämistä. Voimavaroja jopa ehkä hukataan kaikenlaiseen ”poliittiseen” riitelyyn, joka tuntuu äärettömän hölmöltä toiminnan kehittämisen kannalta.

SRAL:n jäsenmaksu tuntuu puhuttavan monia, toisaalta se on hyvin ymmärrettävää. Jos otetaan vertailukohdaksi autourheilu, niin seurojen jäsenmaksut vaihtelee 30-50 euron välillä. Tuosta muistaakseni menee vajaa parikymppiä kattojärjestölle ja loput ja paikalliselle seuralle. Tästä näkökulmasta katsottuna pelkän liiton jäsenmaksu tuntuu tosi hurjalta, kun lisäksi maksetaan muutaman kympin jäsenmaksu seuralle.

Tuntemattomana en uskalla arvailla mihin liiton keräämät varat menevät, autourheilu puolella pienemmällä summalla pystytään pitämään yllä riittävä organisaatio. Ainakaan liiton kotisivuihin varoja ei ilmeisesti ole käytetty. Sivuilla on todella paljon hyvää ja tärkeää asiaa, mutta käytettävyys nyky mittapuulla on heikkoa. Lisäksi sivustolla on melkoisesti linkkejä kolmanten osapuolten sivuille, joiden linkit on poikki.

Lahden radioamatööri kerho toimii mielestäni hienosti ja nuorekkaasti, kuten olen aikaisemmin ”sätkäläinen” blogissani kertonut. Olisinkin kovin mielelläni nähnyt hallituksessa Lahden kerhoa edustavan Jarin, koska pidän hänen avoimesta ja rehdistä tyylistään hoitaa OH3AC:n asioita. Sieltä saamani palvelu on eri atmosfäärissä verrattuna omien paikallisten yhdistysten toimintaan.

Amatööritoiminta on kovin äijittynyttä, mitä asialle voisi tehdä? Jos SRAL toimisi kattojärjestönä, olisi paikallisjärjestöjen helppo toimia lahtelaisittain ja käydä kertomassa kouluissa ja erilaisissa nuorisotilaisuuksissa amatööritoiminnasta. Tehtävä on varmasti yhtä vaikea kun saada netissä bannerimainoksella kauppaa, ehkä joka sadas mainoksen klikkaaja päätyy todelliseksi tilaajaksi. Mutta jos valtakunnallisesti käyttäisiin koulussa esittelemässä toimintaa, olen varma jotta vähintään joka sadas päätyy harrastamaan amatööritoimintaa, joko heti tai sitten kipinää jää kytemään. Lisäksi lapsen kiinnostus saattaa aiheuttaa käänteisen perinnöllisyyden, jolloin isistä tai äiteistäkin voi tulla amatöörejä.

Rohkeana heittona väitän, olisiko jo aika perustaa työryhmä joka suunnittelee liiton toimintaan laajan strategisen muutoksen. Niin rajun että suorat henkilöjäsenyydet hyväksytään vain kannatusjäsenyytenä. Kerhot liiton jäseneksi ja kaikki rivijäsenet kerhojen kautta liiton jäseneksi. Tälläisellä ”rankalla” muutoksella saataisiin todennäköisesti jäsenmäärät sekä seuroissa ja liitossa nousuun.

Taloudellisesti tämä nostaa kerhojen kulutasoa, mutta silloin toiminta olis varmasti enemmän ”yhteen hiileen” puhaltamista. Tästä tuli mieleeni esimerkiksi koulutusmateriaalit, tuntuu hassulta että lähes kaikilla kerhoilla on omat materiaalit vaikka laadukkaat yhteneväiset materiaalit kuului tulla kattojärjestöltä. Toki myös liiton talousrakenne pitäisi muokata vastaamaan uutta suurempaa jäsenmäärää. Yli 60 euron osuus liitolle tuntuu kovasti isolta määrältä, aiemmin perusteluihin verraten.